Marc Gassot’n ja Karl Sinkkosen Rakkaudesta sähköön on kuolettavan hauska fyysinen komedia elämäänsä katkeroituneesta Markusta, jonka ainoana seurana ovat hänen mielikuvitusystävänsä Loneli ja Ness. Mikä piilee päähenkilön vihan taustalla? Onko hänen kohtalonaan vapaus vai kuolema? Mikä on hänen tarkoituksensa tällä tyhjyydessä pyörivällä avaruuskivellä, jota Maaksi kutsutaan?
Rakkaudesta sähköön -esityksen ohjaa maailmankuulu klovni Aitor Basauri brittiläisestä Spymonkey-teatterista. Näyttämöllä nähdään Marc Gassot, Tanjalotta Räikkä ja Karl Sinkkonen, joka on myös säveltänyt esityksen musiikin. Laulujen sanoista vastaa Saara Törmä ja valosuunnittelusta Mikko Hynninen. Upeat puvut ovat Saija Siekkisen käsialaa.
ARVIO
Marc Gassot’n ja Karl Sinkkosen Rakkaudesta sähköön on kuin oikosulku keskellä arkea – sähköinen, riemastuttava ja välillä hengästyttävä matka miehen mieleen. Esitys on fyysinen komedia parhaimmillaan, mutta sen taustalla jylläävät vakavammat sävyt: yksinäisyys, merkityksettömyys ja katkeruus, jotka on kätketty absurdiin huumoriin ja klovnerian herkkyyteen.
Päähenkilö Markus – elämäänsä kyllästynyt ja katkeroitunut – on yksin, paitsi että ei ole. Hänen mukanaan näyttämöllä kulkevat mielikuvitusystävät Yksi ja Näisyys, jotka tuovat tarinaan paitsi komiikkaa myös hätkähdyttävää inhimillisyyttä. Näiden hahmojen kautta peilataan Markuksen sisäistä kaaosta ja eksistentiaalista kriisiä: mitä jää jäljelle, kun kaikki merkityksellinen on haihtunut?
Ohjaaja Aitor Basauri on hyvä valinta tämän tyyppiseen materiaaliin. Hänen kädenjälkensä näkyy esityksen fyysisessä tarkkuudessa ja rytmissä, jossa koominen ajoitus ja kehollinen ilmaisu kulkevat käsi kädessä syvempien teemojen kanssa.
Näyttelijäkolmikko tekee erinomaista työtä. Marc Gassot on roolissaan vimmaisen karismaattinen – hänen Markuksensa ei ole pelkästään surullinen hahmo vaan monikerroksinen, roihuava persoona, jonka sisäinen turbulenssi valtaa koko näyttämön. Karl Sinkkonen loistaa paitsi näyttelijänä myös esityksen säveltäjänä: musiikki tukee tarinaa, liu’uttaen sen tunnelmaa lempeästä melankoliasta riehakkaaseen irrotteluun. Tanjalotta Räikkä tuo näyttämölle lämpöä ja yllätyksellisyyttä.
Saara Törmän laulunsanoitukset lisäävät esitykseen herkullisia sävyjä, ja Mikko Hynnisen valosuunnittelu nostaa näyttämökuvan eloon kuin sähkövaraukset hermoverkossa. Saija Siekkisen puvut puolestaan ovat visuaalinen ilotulitus – yhtä aikaa kummallisia, kauniita ja ilmeikkäitä.
Rakkaudesta sähköön ei tarjoa yksiselitteisiä vastauksia, vaan kysymyksiä: Mikä meidät pitää käynnissä? Miksi viha ottaa vallan? Onko rakkaus vain sähkökemiallinen reaktio vai jotain suurempaa? Esitys haastaa katsojansa nauramaan, ajattelemaan ja ehkä myös itkemään – mutta ennen kaikkea tuntemaan. Esitys toimii hyvin ja katsojia osallistettiin mukaan näytelmään. Paikka paikoin esityksestä kuitenkin katosi tempo ja jäi ikäänkuin polkemaan paikoilleen, kunnes taas lähti liikkeelle. Esityksen aikana ei juurikaan puhuttu mitään, mutta silti se oli mukaansatempaava teatteriesitys. Annan Rakkaudesta sähköön esitykselle kolme tähteä.
Liput
Kesto
Esitystä suositellaan yli 12-vuotiaille
Mainoskuva Marko Dješka
Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.3.2025
Yhteistyössä mukana Tampereen Teatteri